ALOITTEET


.

Liedon vihreän valtuustoryhmän aloitteet 2017–2021
Tälle sivulle olemme koonneet Liedon vihreän valtuustoryhmän ja sen jäsenten tekemät aloitteet.

 

 

Valtuustoaloite suorasta aloiteoikeudesta vanhus- ja vammaisneuvostolle

22.3.2021
Liedon vihreiden näkemyksen mukaan kuntalaisia on osallistettava yhä laajemmin mukaan kunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Teimme aiemmin aloitteet osallistavasta budjetoinnista sekä valtuuston kokousten etälähetyksistä. Olimme myös yksimielisesti kannattamassa Henna Takatalon aloitetta nuorisovaltuuston aloiteoikeuden saamiseksi.

Tänään teimme aloitteen ikäystävällisestä Liedosta. Tämän aloitteen ohella on tärkeää varmistaa, että ikäihmisten ja eri vammaisryhmien näkökantoja otetaan yhä paremmin huomioon kunnan päätöksenteossa. Esitämme meneillään olevan hallintosäännön muutosprosessin yhteydessä suoran aloiteoikeuden myöntämistä vanhus- ja vammaisneuvostolle.

Kunnassa jo toimiva vanhus ja vammaisneuvosto on jo tehnyt hyvää työtä, mutta katsomme että näiden ryhmien äänen on kuuluttava vielä paremmin.

Miksi?

Yksi tärkeimpiä hyvinvoinnin lähtökohtia on tulla kuulluksi ja mahdollisuus osallistua toimintaan. Toimiva tiedonvälitys on avainasemassa myös asiakastyytyväisyyden kehittämisessä. Suora vaikuttaminen mahdollistaa myös resurssien kohdentamisen paremmin ja tehokkaammin.

Yhdenvertainen ja tasa-arvoinen kunta antaa kaikille mahdollisuuden tulla kuulluksi ja edistää yhteistyötä eri ryhmien välillä.

 

 

Valtuustoaloite Ikäystävällinen Lieto-suunnitelman laatimiseksi

22.3.2021
Liedon vihreiden valtuustoryhmä esittää, että Liedosta muodostetaan ikäystävällinen kunta. Ikäystävällisyyden tulee näkyä entistä paremmin kaikessa päätöksenteossa ja sen tulisi pohjautua tätä varten tehtävään Ikäystävällinen Lieto-suunnitelmaan.

Maailman terveysjärjestö WHO on vuonna 2007 määritellyt ikäystävällisen kunnan periaatteet, jonka mukaan ikäystävällinen kunta huomioi väestön ikääntymisen päätöksenteossaan ja sitä ohjaavissa asiakirjoissa. Tämän keskeisiä elementtejä ovat:

1 Päätöksenteon on oltava ikäystävällistä. Asukaslähtöinen demokratia edellyttää ikäihmisten kuulemista ja vaikutusmahdollisuuksia. Vanhusneuvostoilla on oltava todellista vaikutusvaltaa, mielellään jo asioiden valmisteluvaiheessa. Digitalisointi ei saa johtaa ikäihmisten mielipiteiden sivuuttamiseen. Kansalaistoiminnan tuki ja hyvät toimitilat tukevat ikääntyneiden osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja vapaaehtoistyötä.

2 Elinympäristön kehittämisessä, kuten kaavoituksessa ja rakentamisessa, on otettava huomioon ikäihmiset. Asumisen, liikenteen ja elinympäristön pitää olla esteetöntä, turvallista ja viihtyisää. Henkistä hyvinvointia edistävät yhteisölliset asumisratkaisut, monipuoliset ja saavutettavat lähipalvelut ja oikeus lähiluontoon.

3 Julkisia palveluita on kehitettävä ikäihmisten tarpeet huomioon ottaen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi pitää kuntien vastuulla olevien liikunta-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden olla ikäystävällisiä. Palveluiden kehittämisessä on myös otettava huomioon ikääntyneen väestön moninaisuus.

Liedon vihreä valtuustoryhmä esittää näihin puitteisiin perustuvan Ikäystävällinen Lieto-suunnitelman laatimista ja käyttöönottoa kunnan päätöksenteossa.

 

 

Valtuustoaloite Liedon rakentamistoiminnan kosteudenhallinan parantamiseksi

22.2.2021
Tänään olemme tehneet historiallisen päätöksen uuden Keskuskoulun rakentamisesta. Tehty päätös on linjassa Liedon vihreiden näkemysten kanssa koko prosessin ajalta.

Tämä päätös uudesta koulusta on kuitenkin vain aloitus suurelle kokonaisuudelle, jonka onnistumisen puolesta on tehtävä kaikkien lujasti töitä. Tämän projektin onnistumisen yksi osa on varmistaa että uusi koulu ei ole jo aloittaessaan sisäilmaltaan ongelmallinen.

Tämän varmistaaksemme aloitteemme on seuraava:

Kaikissa kunnan tulevissa rakennusprojekteissa tulee ottaa käyttöön kokonaisvaltainen kosteudenhallinta, johon kuuluu myös rakentaminen sääsuojassa.

Kosteudenhallinan toimintatavat tulee ottaa huomioon rakennusprojektien kaikilla osa-alueilla rakennuksen suunnittelusta, kilpailutukseen ja itse rakennusvaiheeseen. Näiden tulisi koskea myös mahdollisia kvr-urakoita. Esimerkkinä aloitteen tarkoittamista toimintatavoista on Tervetalo-kriteeristö.

 

 

Valtuustoaloite opetusryhmien enimmäiskoon määrittämiseksi

22.2.2021
Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta ja ryhmät tulee muodostaa siten, että opetussuunnitelman tavoitteet voidaan saavuttaa. Opetusryhmiä muodostettaessa on myös huomioitava oppilaan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, johon kuuluu esimerkiksi oikeus työrauhaan ja häiriöttömään koulunkäyntiin. Vastuu perusopetuslain toteutumisesta on opetuksen järjestäjällä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön laatimissa laatukriteereissä suosituksena on, että opetusryhmässä olisi enintään 20-25 oppilasta ja oppilaiden ikä, erityisen tuen tarve ja oppimisympäristön turvallisuus huomioidaan, kun ryhmäkoosta päätetään. Laatukriteerien mukaan ryhmäkokojen tulee olla sellaisia, että opettajalla muun muassa on mahdollisuus seurata ja tukea oppilaan oppimista ja kehitystä.

Liedon kunnan sopeuttamistoimikeskusteluissa on noussut esille ryhmäkokojen kasvattaminen.  Liedossa on jo nyt useita isoja  opetusryhmiä. Muun muassa Pahkamäen ja Ilmaristen koulun nykyiset 6. luokat ovat kooltaan 31, 29 ja 28 oppilasta.  Ensi syksynä nämä oppilaat siirtyvät yläkouluun ja vanhempien huolena on, että lapset joutuvat jatkamaan koulutaivaltaan suurissa ryhmissä. Vanhemmat ovatkin toimittaneet sivistystoimelle vetoomukset kohtuullisten ryhmäkokojen puolesta, nämä vetoomukset on allekirjoittanut yli 130 vanhempaa.

Ryhmäkoolla on vaikutusta opetuksen laatuun ja opettajan mahdollisuuksiin huomioida jokainen oppilas erikseen sekä havaita tukea tarvitsevat jo varhaisessa vaiheessa. Ryhmäkoon ollessa kohtuullinen, myös kiusaamistilanteet on helpompi tunnistaa ja kouluissa pystytään paremmin ennaltaehkäisemään koulukiusaamista ja torjumaan väkivaltatilanteita. Koronapandemia on lisännyt lasten ja nuorten oireilua ja on tärkeää, että avun tarvitsijat tunnistetaan jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Isoissa ryhmissä kasvaa myös riski sisäilmaongelmiin. Kaikilla edellä mainituilla asioilla on yhteys oppilaiden ja heidän perheidensä lisäksi myös opettajien jaksamiseen.

Vuoden 2019 kouluterveyskyselyn perusteella meillä on vielä parannettavaa ainakin työrauhassa, oppilaiden osallistamisessa koulutyöhön, melutasossa ja oppilaiden yksilöllisessä huomioimisessa. Ryhmäkoon pienentämisellä voimme vaikuttaa näihin. Kouluterveyskysely uusitaan vuonna 2021, emme varmastikaan halua todeta tilanteen olevan ennallaan tai jopa heikentyneen?

Liedon vihreä valtuustoryhmä esittää, että Liedon kunnan opetusryhmien enimmäiskooksi määritellään enintään 25 oppilasta oppilaiden ikä, tuen tarve ja oppimisympäristön turvallisuus huomioiden. Lisäksi esitämme, että ryhmän enimmäiskoosta voidaan poiketa ainoastaan varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnan erillisellä päätöksellä.

 

Valtuustoaloite osallistavan budjetoinnin käyttöön ottamiseksi Liedon päätöksenteossa

28.9.2020
Kuntien taloudellinen tilanne on heikko. Palvelujen tarve kasvaa, kunnan velvollisuudet lisääntyvät, eivätkä verot ja valtionosuudet riitä kattamaan alati nousevia kustannuksia. ”Tärkeäksi strategiseksi kysymykseksi tulee nousemaan se, miten kykenemme vahvistamaan paikallista toimeliaisuutta, yrittäjyyttä ja vastuunottoa sekä kuntalaisten osallisuutta.” (Majoinen, 2014)

Yhteistyö edellyttää yhteissuunnittelua. ”Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen on konkreettista toimintaa, tekemistä ja vastuunottoa hyvinvoinnin, oman elinympäristön ja koko yhteiskunnan kehittämiseksi. Kansalaiset motivoituvat aidosti mukaan omavastuisempaan toimintaan, kun heille tarjotaan uusia vaikuttavia osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia.” (Harju ja Pihlaja, 2013)

Osallistava budjetointi on yksi uudistetun kuntalain tarjoamista mahdollisuuksista käytännön demokratian lisäämiseen kunnissa ja yksi tehokkaimmista keinoista lisätä kuntalaisten suoraa osallistumista kunnan talouden suunnitteluun. Osallistavan budjetoinnin mahdollistava kuntalaki on ollut voimassa jo kolme vuotta, mutta tätä työkalua on toistaiseksi käytetty varsin vähän. Muualta Euroopasta sen sijaan esimerkkejä löytyy ja myönteisiä kokemuksia on paljon.

Osallistavassa budjetoinnissa asukkaat ovat mukana suunnittelemassa ja päättämässä taloutta koskevia asioita. Tavoitteena on syventää demokratiaa, kehittää entistä vahvempia yhteisöjä ja tehdä julkishallinnon budjeteista oikeudenmukaisempia.
Liedossa osallistava budjetointi voitaisiin toteuttaa vaikkapa niin, että tietty osuus investointimäärärahan kohdentamisesta annettaisiin asukasäänestyksen, asukasraadin, kylätoimikunnan tai asukastyöpajan päätettäväksi alueellisesti. Lisäksi kuntalaisten tällä tavoin suoraan kohdennettavaksi voitaisiin antaa tietty osa hyvinvointitoimen tai teknisen toimen määrärahasta. Suoraa kuntalaisten osallistamista voidaan hyödyntää myös säästökohteiden identifioinnissa ja mahdollisten lisäresurssien löytämisessä. Kun kuntalaiset pääsevät itse vaikuttamaan siihen, mistä joudutaan mahdollisesti luopumaan, on koko kunta paremmin sitoutunut myös talouden suunnittelun nurjempaan puoleen.

Mielestämme osallistavan budjetoinnin sopivia muotoja on syytä selvittää ja ottaa käyttöön heti seuraavan valtuustokauden aluksi koska

  • veroeuroille halutaan yhdessä harkittua parempaa vastinetta,
  • kuntaa halutaan kehittää keskustelevammaksi ja asukaslähtöisemmäksi,
  • toiminnan läpinäkyvyyttä ja asukkaiden luottamusta kunnan hallintoa ja päätöksentekoa kohtaan halutaan lisätä,
  • luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden osaamista ja asiantuntemusta halutaan täydentää hyödyntämällä asukkaiden oman elämänsä asiantuntijuutta, paikallistuntemusta ja halua osallistua, ja koska
  • halutaan edistää yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta sekä ymmärrystä myös talousasioiden hoidosta
  • halutaan tarjota alueille mahdollisuus hoitaa joitain asioita itse yhteisön voimin ja ohjata budjettia muuhun, yhteisölle merkitykselliseen asiaan

 

Valtuustoaloite ledvalaistuksen himmennysprofiilien käyttöönotosta

29.4.2019
Vuoden -19 talousarviosta löytyy kohta kunnan katuvalaistuksen päivittämisestä ledeiksi. Valojen päivityksen yhteydessä voisi olla hyvä hetki miettiä myös niiden himmennysominaisuuksia, ja tältä pohjalta valmistelin ryhmämme yhteisen aloitteen jonka tänään valtuuston kokouksessa teimme:

Liedon vihreä valtuustoryhmä suhtautuu erittäin positiivisesti vuoden 2019 talousarviossa esitettyyn kohtaan katuvalaistuksen portaittaisesta vaihdosta led-valaisimiin.
Led-valaistuksen selkeitä etuja ovat sen energiatehokkuus, alhaisempi huoltotarve sekä säädettävyys. Led-valaistusta voidaan säätää aluekohtaisesti ja jopa yksittäisten valaisimien osalta.

Liedon vihreä valtuustoryhmä esittääkin, että Led-valaisimiin siirtymisen yhteydessä selvitetään himmennysprofiilien käyttöönoton mahdollisuudet ja kustannukset niille sopivilla alueilla. Kiinteät himmennysprofiilit toimivat asetettujen kellonaikojen perusteella ja katuvalokeskukset hoitavat valojen sytytyksen ja sammutuksen. Valaisutehoa voidaan näin esimerkiksi asuntoalueilla tai teollisuuskeskittymissä laskea alhaisemmaksi niinä kellonaikoina, kun alueen liikenne on vähäistä.

Talousarviossa mainitun leikkipaikkojen kehittämissuunnitelman yhteydessä voitaisiin myös arvioida ns. painonappivalaistukseen siirtymistä. Tämä valaistusjärjestely mahdollistaa puiston valaisun käyttäjälähtöisesti; puistoon asennettu valaisin palaa painalluksen jälkeen ennalta määritetyn ajan. Näin emme turhaan valaise tilaa, joka ei ole käytössä.
Katuvalojen himmennyksen ja leikkipuistokohteiden käyttäjälähtöisen valaistuksen avulla on mahdollista saavuttaa säästöjä sekä energiankulutuksessa että ns. valosaasteen määrässä, tinkimättä kuitenkaan kuntalaisten turvallisuudesta ja viihtyvyydestä.

 

Valtuustoaloite varhaiskasvatuksen ryhmäkoon pienentämiseksi

24.9.2018
Liedossa kasvatettiin viime valtuustokaudella varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja seitsemästä kahdeksaan lapseen hoitajaa kohti. Liedon vihreiden valtuustoryhmä vaatii tämän laadukkaan varhaiskasvatuksen vaarantavan heikennyksen perumista.

Laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitys ja hyöty, niin yksilölle kuin koko yhteiskunnalle on kiistaton. Varhaiskasvatuslain asettamien tavoitteiden toteutuminen on haasteellisempaa, kun ryhmäkokojaon kasvatettu yhdessä subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisen kanssa. Osa-aikaisia lapsia on enemmän ja osa-aikaiset lapset lasketaan mitoituksissa puolikkaina. Pahimmassa tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että ryhmä voi kasvaa jopa yli 30 lapsen kokoiseksi, jossa lasten vaihtuvuus on suurta.

Varhaiskasvatuksen tutkijoiden mukaan tunne-elämän ja käyttäytymisen hallintaa ohjaavat aivotoiminnot muovautuvat ensimmäisten ikävuosien aikana. Niiden avulla lapsi oppii tasapainottamaan kiihtymistään ja tyyntymistään.

Aivot eivät kypsy itsestään. Ne tarvitsevat jatkuvaa vuorovaikutusta turvallisessa ja rauhallisessa oppimisympäristössä. Tällaisen oppimisympäristön luomisen olennaisia palasia ovat pysyvä ja ammattitaitoinen henkilöstö sekä riittävän pienet ryhmäkoot, joissa sosiaalisten suhteiden määrä pysyy hallinnassa.

Lapsen siirtyminen liian aikaisin suureen ryhmään haittaa lapsen älyllistä ja kielellistä kehitystä. Lapset, joilla on turvallinen kiintymyssuhde, ovat kehittyneempiä leikeissä, vähemmän aggressiivisia ja heillä on suurempi sosiaalinen kompetenssi.

Esimerkiksi Oulun yliopiston VakaVai -tutkimushankkeessa selvitetään varhaiskasvatuksen lainsäädännön muutosten vaikutuksia. Tutkimuksesta on jo saatavilla tietoa; lasten yksilöllinen kohtaaminen on muuttunut entistä haasteellisemmaksi. Tilat ovat käyneet ahtaiksi ja lasten levottomuus sekä melu ovat lisääntyneet suhdeluvun kasvattamisen jälkeen. Ennen ryhmäkokojen kasvattamista melutaso oli jo 70-80 desibeliä, mikä vastaa liikenteestä aiheutuvaa melua. Kiireen tuntu näkyy myös yhteydenpidossa vanhempiin sekä haittaa varhaiskasvatussuunnitelmien perusteellista laadintaa.

Laadukas varhaiskasvatus ehkäisee tehokkaasti myöhempää perhetaustasidonnaista eriarvoistumista koulupolulla. Nobelisti James Heckmanin mukaan varhaiskasvatukseen sijoitettu euro tuottaakin itsensä takaisin 7-13-kertaisena – meillä ei ole varaa sen laiminlyömiseen ylisuurten ryhmäkokojen myötä.

Näin ollen Liedon seudun vihreiden valtuustoryhmä esittää että talousarvion valmistelun yhteydessä valmistellaan esitys, jonka mukaan Liedossa siirrytään takaisin suhdelukuun seitsemän lasta yhtä hoitajaa kohti heti syystoimintakauden alussa 2019.

 

Valtuustoaloite subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palauttamiseksi

24.9.2018
Lieto luopui viime valtuustokaudella jokaisen lapsen subjektiivisesta oikeudesta kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen. Me valtuutetut esitämme, että tämä monen perheen arkea hankaloittanut ja eriarvoisuutta lisännyt virhe vihdoin korjataan.

Varhaiskasvatusoikeuden rajauksen mahdollistanut lakiesitys tehtiin ensisijaisesti aikuisten lähtökohdista: työttömäksi jääneen tai vauvaa kotona hoitavan vanhemman velvollisuudeksi katsottiin huolehtia myös alle kouluikäisestä sisaruksesta, eikä sälyttää varhaiskasvatuksesta aiheutuvia kuluja kunnalle – lapsen etu ei siis ollut ensisijainen.

Rajaus asettaa kestämättömästi lapset eriarvoiseen asemaan vanhemman tilanteesta riippuen. Vaikka tiedämme, että pienituloisten, työttömien ja maahanmuuttajien lapset hyötyisivät varhaiskasvatuksesta eniten, osallistuvat juuri he vähiten. Varhaiskasvatus suojaa lasta kun kotona on vaikeaa ja ehkäisee tehokkaasti myöhempää perhetaustasidonnaista eriarvoistumista koulupolulla. Nobelisti James Heckmanin mukaan varhaiskasvatukseen sijoitettu euro tuottaa itsensä takaisin 7-13-kertaisena ja OECD onkin ripittänyt Suomea alhaisesta varhaiskasvatukseen osallistumisesta (70%) verrattuna muihin pohjoismaihin.

Koska rajatun oikeuden lapset lasketaan puolikkaiksi, vaikuttavat he myös kokopäiväiseen hoitoon oikeutettujen varhaiskasvatuksen laatuun suurempien ryhmäkokojen ja opetustyön vaikeutumisen kautta. Puolipäiväisten muuttuessa taas kokopäiväisiksi saattaa edessä olla ryhmän vaihto kokonaan toiseen yksikköön, mikä hankaloittaa jälleen sekä perheen että päiväkodin arkea.

Vaikka Liedossa on pyritty varmistamaan, ettei lapsen hoitopaikan puute estä työn vastaanottamista, on tätä lupausta vaikea pitää käytännössä. Aktiivimallien tuomat työnhakuvelvoitteet ja siinä epäonnistumisen sanktiot lisäävät työttömien vanhempien paineita entisestään, mutta silti Lieto pitää yhä kiinni työllistymistä vaikeuttavasta rajauksesta varhaiskasvatusoikeuteen.

Palautetaan yhdessä Liedon maine lapsiystävällisenä kuntana, jonne muuttavat perheet voivat olla varmoja laadukkaista palveluista.

Näin ollen esitämme että talousarvion valmistelun yhteydessä valmistellaan esitys, jonka mukaan Liedossa palautetaan varhaiskasvatukseen subjektiivinen oikeus heti syystoimintakauden alussa 2019.

Emilia Savonlahti
Ulla Vainio

 

Valtuustoaloite kunnanvaltuuston kokousten verkkolähettämisestä

19.3.2018
Me Liedon vihreät haluamme kuntavaaliohjelmamme mukaisesti edistää avointa ja osallistavaa päätöksentekoa. Yksi tärkeä keino on kunnanvaltuuston kokousten suorat verkkolähetykset ja niiden tallentaminen jälkikäteen katsomista varten. Niiden avulla jokainen kuntalainen voi halutessaan perehtyä sanatarkasti siihen, mitä valtuustossa on keskusteltu ja saada kattavan kuvan valtuutettujen ja viranhaltijoiden näkemyksistä.
Lieto on pinta-alaltaan laaja, mikä asettaa tällä hetkellä kuntalaiset eriarvoiseen asemaan valtuuston kokousten seuraamisen suhteen. Verkkolähetykset toisivat valtuuston kokoukset kaikkien nettiyhteyden omistavien katsottaviksi ja olisivat täten myös merkittävä aluepoliittinen teko kauempana keskustasta asuvien hyväksi.
Valtuuston verkkolähetyksiä on joskus kokeiltu Liedossa lyhyesti saavuttamatta suurta suosiota, mutta uskomme niiden silti menestyvän osana kärsivällistä, pitkäjänteistä työtä avoimen ja osallistavan päätöksentekokulttuurin hyväksi. Lähetysten tallentaminen ja niiden näkyväksi tekeminen kunnan viestinnässä ovat olennaisia onnistumisen varmistamiseksi.
Esitämme, että Liedon kunnanvaltuuston kokousten suorat verkkolähetykset ja niiden tallennukset otetaan käyttöön, tarvittavat laitteisto- ja operointihankinnat kilpailuttaen.

Valtuustoaloite vastuullisista ja ekologisista valinnoista kunnan ruokahankinnoissa

19.3.2017
1) Kasvispohjaisen ruuan tarjontaa lisättäisiin merkittävästi ja eläinperäisen, erityisesti punaisen lihan, vastaavasti vähennettäisiin.
2) Vaaditaan hankinnoille samat kriteerit kuin Suomessa tuotetulle ruualle, jotta vältetään esimerkiksi suurilla antibioottimäärillä tuotettu liha.
3) Korvataan sokeria kotimaisilla marjoilla ja hedelmillä, ja vehnää täysjyväviljalla.
4) Luonnonkalan osuutta tulee lisätä.
Ensimmäinen kohta on tärkein. Suomalaiset syövät aivan liikaa lihaa ja liian vähän kasviperäistä ruokaa sekä terveyden että maapallon kantokyvyn näkökulmasta. Näihin tottumuksiin voidaan vaikuttaa tarjotulla kouluruualla, etenkin jos kasviperäisten annosten laatuun panostetaan.
Kasvisruuan puolestapuhujia syytetään usein ideologian tuputtamisesta. Ravitsemussuositukset ja tieto ympäristövaikutuksista eivät ole ideologisia perusteita, ja niiden pohjalta meidän kaikkien tulisi löytää yhteinen tahtotila eläinperäisen ruuan radikaaliin vähentämiseen yhteiskunnassamme.